Heipsan!

Enpäs ole pitkään aikaan kirjoitellut tänne, mutta nyt päätin kuitenkin postata tänne tuoreimman tekstini. :)
P.S - Pistin kommentit pois roskapostin takia, vai onko se kenties jo korjattu?



Elämä on nähnyt kaiken. Se on tuntenut, mitä voikaan olla samaan aikaan. Se on ilmentynyt useina eri muotoina ja puhaltanut sinne tänne lempeitä henkäyksiään, toisaalla se on vallinnut vain riesaavana pilvenä täynnä liiankin painavaa asiaa. Sen on täytynyt katua ja olla ylpeä, mutta samalla pettynyt laiminlyödessään tehtävänsä onnen luojana.

Elämä seisoo kasvotusten minua, sinua, häntä, meitä, teitä ja heitä vasten. Joiltakin se haluaisi pyydellä anteeksi, mutta elämä ei voi määrätä omaa kohtaloaan yksilön käsissä. Myöntyminen ja alistuminen ovat jääneet sen osaksi. Jokainen kokekoon sen teot miten itse haluaa, käsitelköön pientä palaa elämän ytimestä miten haluaa. Elämä on yhteinen, se on nähnyt jokaisen.